Vienankarjalaa on mahdollista opiskella etänä kotoa. Kalliolan kansalaisopistossa on tarjolla kolme eri tasoista vienankarjalan kurssia. https://opisto.kalliola.fi/kurssit/karjalan-kieli/ Jokaiselle kurssille olisi hyvä saada lisää opiskelijoita, jotta kurssit jatkuisivat.

Karjalan kieli on uhanalainen kieli. Sen vuoksi olisi tärkeää, että kaikki kielen oppimisesta kiinnostuneet osallistuisivat tarjolla oleviin opiskelumahdollisuuksiin. Karjalan kieltä voi opiskella myös Itä-Suomen yliopistossa. Karjalan kielen elvytysohjelmaan sisältyviä vienankarjalan kerhoja pidetään Oulussa. Niitä pitävät Pohjois-Viena -seuran jäsenet.

Karjalan kieli on Suomessa ainoa kotoperäinen (autoktoninen) vähemmistökieli, mikä tarkoittaa että sitä on puhuttu täällä yhtä kauan kuin suomen kieltä, ts. ”aina”. Kuitenkin se, että Suomessakin karjala on oma kieli – ei suomen murre – tunnustettiin virallisesti vasta, kun karjala määritettiin yhdeksi Suomen ei-alueelliseksi vähemmistökieleksi vuonna 2009 tasavallan presidentin antamalla asetusmuutoksella. Asetusmuutos, joka astui voimaan 4.12.2009, tarkoittaa, että karjalan kieleen sovelletaan eurooppalaista vähemmistökieliä ja alueellisia kieliä koskevaa peruskirjaa siltä osin, kuin Suomi on sen ratifioinut. (Karjalan Sivistysseuran sivuilta)

Karjalan kielen eri murteet ryhmitellään kielitieteessä kahteen pääryhmään: varsinaiskarjalaan ja aunuksenkarjalaan eli livviin. Varsinaiskarjala jakautuu vienankarjalaan (eli pohjoiskarjalaan) ja eteläkarjalaan, johon kuuluvat myös tverinkarjalaismurteet. Karjalan tasavallassa tavallisesti kolmanneksi pääryhmäksi luetaan lyydiläismurteet, mutta muualla niiden katsotaan muodostavan eri kielen. (Karjalan Sivistysseuran sivuilta)